Pikkumatte kuvasi Telmaa!
Mitä - valokuvataan? Pitäisiköhän herätä?
Sain Pikkuhusselta Mauri Mäyräkoiran, se on nyt minun pentuni ja hoivaan ja retuutan sitä!
Näin pikkuemot hoivaavat pentujaan!
Ja näin!
Telma katselee.
sunnuntai 18. maaliskuuta 2012
Tikru torkuilla
Pikkuhusse löysi Tikrun sängystään - umpiunessa!
Totaalista unitusta!
Maailman suloisin kisunenä!
Tikru ei huomannut ollenkaan, että Pikkuhusse otti hänestä sarjan unikuvia!
keskiviikko 14. maaliskuuta 2012
Telma liikkeellä
Tänään olin ensimmäistä kertaa käymässä Isomatten työpaikalla - argh, taas bussimatka. Olipa hassu paikka, paljon käytäviä, erilaisia huoneita, joissa pikaisesti kävimme (yhdestä löytyivät ne Isomatten avaimetkin), ja ystävällisiä ihmisiä, jotka jostakin syystä jotenkin tunsivat minut jo etukäteen. Rapsutuksia ja taputuksia - mukavaa!
Siellä oli myös suuuuuuri huone, jossa on valtaisat ikkunat, eräänlainen mahtieteinen, siinä oli hauska tassutella. Viihdyin niin hyvin, että lähtiessämme päätin turauttaa kakat mukavantuntuiselle vuolukivilattialle. Isomatte reagoi siihen aika voimakkaasti, nappasi kiinni ja kantoi ulos (sillä seurauksella että tekemäni torttu levisi huomattavasti suuremmalle alueelle kuin mitä alunperin suunnitelemani olisi peittänyt). Jouduin odottelemaan ulkosalla, kun Isomatte kävi siivoamassa. Ilmeisesti reissu kuitenkin meni hyvin, sain herkkuja!
Tuo Tikru on kyllä jännä tyyppi - aika kireä. Tänään on ollut vähän rennompaa, pääsin pari kertaa nuuhkimaan ihan lähietäisyydeltä. Yritän kovasti kysellä häntä leikkiin, mutta en oikein osaa viestiä sitä kissaksi.
P.S. Kävimme Isomatten kanssa myös kaupassa - ostimme koirashampoota. Mitähän se mahtaa olla?
Siellä oli myös suuuuuuri huone, jossa on valtaisat ikkunat, eräänlainen mahtieteinen, siinä oli hauska tassutella. Viihdyin niin hyvin, että lähtiessämme päätin turauttaa kakat mukavantuntuiselle vuolukivilattialle. Isomatte reagoi siihen aika voimakkaasti, nappasi kiinni ja kantoi ulos (sillä seurauksella että tekemäni torttu levisi huomattavasti suuremmalle alueelle kuin mitä alunperin suunnitelemani olisi peittänyt). Jouduin odottelemaan ulkosalla, kun Isomatte kävi siivoamassa. Ilmeisesti reissu kuitenkin meni hyvin, sain herkkuja!
Tuo Tikru on kyllä jännä tyyppi - aika kireä. Tänään on ollut vähän rennompaa, pääsin pari kertaa nuuhkimaan ihan lähietäisyydeltä. Yritän kovasti kysellä häntä leikkiin, mutta en oikein osaa viestiä sitä kissaksi.
P.S. Kävimme Isomatten kanssa myös kaupassa - ostimme koirashampoota. Mitähän se mahtaa olla?
Tikrua harmittaa
"Se musta karvainen tyyppi on edelleen täällä. Näyttää pahasti siltä, että se on tullut jäädäkseen. Olen yrittänyt kysyä Ihmisiltä, että kuinka pitkään sitä on katseltava, mutta ne vain höpöttävät jotakin "sietämisestä" ja "ajan kulumisesta". Huonolta näyttää.
On se nyt sentään kamalaa kun aamulenkillekään ei pääse yksin, vaan se musta karvainen tyyppi touhuaa sieläkin. Ja sitten kun tulee koira vastaan, niin ei suinkaan mennä matalaksi vaan kiinnitetään huomio HAUKKUMALLA. Ihan käsittämätöntä... Ja jostakin syystä sen mustan karvaisen tyypin ympärillä hössötetään, ja SITÄ viedään ulos monta kertaa päivässä. Siitä huolimatta se pissii valtaville paperikasoille - miksi sille ei järjestetä tyylikästä kuivikelaatikkoa niin kuin minulle? Ja auta armias jos se menee MINUN laatikolleni - onneksi Isohusse laittoi vessanoveen lukkolenkin.
Ihan hermostuttaa niin, että välillä pitää vähän huitaista ja näyttää kynsiviitosta. Onneksi se musta karvainen tyyppi ymmärtää väistää - pysyisikin kaukana. Grrrrr....."
On se nyt sentään kamalaa kun aamulenkillekään ei pääse yksin, vaan se musta karvainen tyyppi touhuaa sieläkin. Ja sitten kun tulee koira vastaan, niin ei suinkaan mennä matalaksi vaan kiinnitetään huomio HAUKKUMALLA. Ihan käsittämätöntä... Ja jostakin syystä sen mustan karvaisen tyypin ympärillä hössötetään, ja SITÄ viedään ulos monta kertaa päivässä. Siitä huolimatta se pissii valtaville paperikasoille - miksi sille ei järjestetä tyylikästä kuivikelaatikkoa niin kuin minulle? Ja auta armias jos se menee MINUN laatikolleni - onneksi Isohusse laittoi vessanoveen lukkolenkin.
Ihan hermostuttaa niin, että välillä pitää vähän huitaista ja näyttää kynsiviitosta. Onneksi se musta karvainen tyyppi ymmärtää väistää - pysyisikin kaukana. Grrrrr....."
tiistai 6. maaliskuuta 2012
Telman päiväkirjamerkintä
Tänään on ollut jännittävä päivä. Isomatte vei minut iltapäivällä ulos, ja ulkoilu päättyi pelottavaan pahanhajuiseen tärisevään laatikkoon, jota hän kutsui "bussiksi". Onneksi matka ei ollut pitkä, mutta pienen kävelyretken jälkeen hän nosti minut toiseen kolinakalinaan nimeltä "ratikka". Käsittämätön tapa ulkoilla!
"Ratikka"matka oli aika pitkä, ja melkein jo aloin tottua siihen, kun Isomatte sanoi "Saa mennä!" ja astuimme "ratikan" ovista vilkasliikenteiselle kadulle. Vähän piti ärhennellä sille karkeakarvaiselle mäyräkoiralle, joka meni ohi.
Isomatte vei minut vieraisille Ukin luokse. Tein heti pisut mukavan lämpimään paikkaan parvekkeen oven eteen, heti sen jälkeen kun Isomatte oli levittänyt minulle kylppäriin sanomalehdet (kuka nyt kylppärissä pissisi?). Tämän jälkeen säntäilin hetken edestakaisin, jonka jälkeen huomasin että Ukin maton hapsut ovat mukavia järsittäviä. Sitten pureskelin hiukan Ukin tuolin selkänojalla roikkuvia shaaleja, roikutin Isomatten pipoa pitkin asuntoa (mitäs jätti sen eteisen lattialle?), jonka jälkeen löysin hänen kaulaliinansa, välillä kävin juomassa, lepäsin hieman, kalusin puruluuta ja juuri kun Isomatte oli saanut teekupin eteensä tein toisen pisut - nyt sanomalehdille, jotka Isomatte oli tajunnut laittaa oikeaan paikkaan. Tämän jälkeen Isomaten mielestä oli aika jo jatkaa eteenpäin. Ukki oli hyvin kohtelias ja kehui minua kauniiksi koiraksi - eikä kommentoinut pisujani ollenkaan. Sitä en ihan kyllä ymmärtänyt, kun hän sanoi että jos minä olisin siellä pidemmän aikaa, niin hän olisi kyllä ihmeissään?!
Lähdimme eteenpäin, ja taas jouduimme "ratikkaan". Nyt olin jo tottuneempi, ja Isomattekin sanoi että hyvä kun tuli vanhanmallinen "ratikka", se kolisee kuulemma vähemmän. Isomatte painoi yhdessä vaihessa nappia ja sanoi taas "saa mennä", kun ovet aukesivat. Lyhyen kävelymatkan päästä tulimme ison rakennuksen pihalle, ja kas, Pikkumatte oli siellä! Lähdimme kävelemään yhdessä kotiin. Tapasimme samanikäisen chiahuahuan, ja taas piti räksyttää.
Olipa seikkailu!
"Ratikka"matka oli aika pitkä, ja melkein jo aloin tottua siihen, kun Isomatte sanoi "Saa mennä!" ja astuimme "ratikan" ovista vilkasliikenteiselle kadulle. Vähän piti ärhennellä sille karkeakarvaiselle mäyräkoiralle, joka meni ohi.
Isomatte vei minut vieraisille Ukin luokse. Tein heti pisut mukavan lämpimään paikkaan parvekkeen oven eteen, heti sen jälkeen kun Isomatte oli levittänyt minulle kylppäriin sanomalehdet (kuka nyt kylppärissä pissisi?). Tämän jälkeen säntäilin hetken edestakaisin, jonka jälkeen huomasin että Ukin maton hapsut ovat mukavia järsittäviä. Sitten pureskelin hiukan Ukin tuolin selkänojalla roikkuvia shaaleja, roikutin Isomatten pipoa pitkin asuntoa (mitäs jätti sen eteisen lattialle?), jonka jälkeen löysin hänen kaulaliinansa, välillä kävin juomassa, lepäsin hieman, kalusin puruluuta ja juuri kun Isomatte oli saanut teekupin eteensä tein toisen pisut - nyt sanomalehdille, jotka Isomatte oli tajunnut laittaa oikeaan paikkaan. Tämän jälkeen Isomaten mielestä oli aika jo jatkaa eteenpäin. Ukki oli hyvin kohtelias ja kehui minua kauniiksi koiraksi - eikä kommentoinut pisujani ollenkaan. Sitä en ihan kyllä ymmärtänyt, kun hän sanoi että jos minä olisin siellä pidemmän aikaa, niin hän olisi kyllä ihmeissään?!
Olipa seikkailu!
perjantai 2. maaliskuuta 2012
Tikrun ensikommentit
Tikrulla on ollut aika tiukkaa, hänen maailmansa on järkkynyt melkoisella tavalla. Tässä muutamia ensiommentteja viime sunnuntailta, kun Telma saapui...
"Siis mikä tuo on... ja mitä se täällä tekee???!"
"Ehkä on parasta tarkastella tätä tilannetta täältä ylempää..."
"... tai varmuuden vuoksi tämän tuolin takaa!"
"Se on nyt kuulkaas niin, että jos tänne tällainen häkki tulee, niin ensimmäisenä siinä piehtaroin minä!"
"Voi hyvänen aika... koira!"
Alkujärkytyksen jälkeen yhteiselo on lähtenyt vähitellen etsimään uomiaan. Tikru on ollut pidättyvän hyväkäytöksinen, vain kerran ovat hampaat irvahtaneet näkyviin kun Telma on tullut liian lähelle. Telma taasen on osoittautunut luonteeltaan hyvin rauhalliseksi ja varovaiseksi, ja on hienosti jättänyt Tikrulle tilaa.
Tänään perjantai-iltana Isohusse ja Isomatte olivat iltalenkillä - yhdessä kisun ja koirun kanssa!
Vihdoinkin niitä ensikuvia
Tässä pieni puikahdus menneisyyteen - vihdoinkin kamerasta on poimittu kuvia ensitapaamisestamme Telman kanssa reilu kaksi viikkoa sitten Kasvattajan luona.
Telman Kasvattajalla on hieno ulkotarha, jossa pennut emonsa Lecibsin Hillityn kanssa asuivat.
Telman Kasvattajalla on hieno ulkotarha, jossa pennut emonsa Lecibsin Hillityn kanssa asuivat.
Telma sisaruksineen, Telma toiseksi ylimmäisenä lunta naamallaan.
Tässä Telma Kasvattajan keittiössä, poseeraa hienosti Isohusselle!
Muita koirakollegoita, pentu Kasvattajan mittelspitz-pentueesta.
Tilaa:
Kommentit (Atom)