Telman päiväkirjamerkintä

Tänään on ollut jännittävä päivä. Isomatte vei minut iltapäivällä ulos, ja ulkoilu päättyi pelottavaan pahanhajuiseen tärisevään laatikkoon, jota hän kutsui "bussiksi". Onneksi matka ei ollut pitkä, mutta pienen kävelyretken jälkeen hän nosti minut toiseen kolinakalinaan nimeltä "ratikka". Käsittämätön tapa ulkoilla!
"Ratikka"matka oli aika pitkä, ja melkein jo aloin tottua siihen, kun Isomatte sanoi "Saa mennä!" ja astuimme "ratikan" ovista vilkasliikenteiselle kadulle. Vähän piti ärhennellä sille karkeakarvaiselle mäyräkoiralle, joka meni ohi.
Isomatte vei minut vieraisille Ukin luokse. Tein heti pisut mukavan lämpimään paikkaan parvekkeen oven eteen, heti sen jälkeen kun Isomatte oli levittänyt minulle kylppäriin sanomalehdet (kuka nyt kylppärissä pissisi?). Tämän jälkeen säntäilin hetken edestakaisin, jonka jälkeen huomasin että Ukin maton hapsut ovat mukavia järsittäviä. Sitten pureskelin hiukan Ukin tuolin selkänojalla roikkuvia shaaleja, roikutin Isomatten pipoa pitkin asuntoa (mitäs jätti sen eteisen lattialle?), jonka jälkeen löysin hänen kaulaliinansa, välillä kävin juomassa, lepäsin hieman, kalusin puruluuta ja juuri kun Isomatte oli saanut teekupin eteensä tein toisen pisut - nyt sanomalehdille, jotka Isomatte oli tajunnut laittaa oikeaan paikkaan. Tämän jälkeen Isomaten mielestä oli aika jo jatkaa eteenpäin. Ukki oli hyvin kohtelias ja kehui minua kauniiksi koiraksi - eikä kommentoinut pisujani ollenkaan. Sitä en ihan kyllä ymmärtänyt, kun hän sanoi että jos minä olisin siellä pidemmän aikaa, niin hän olisi kyllä ihmeissään?!

Lähdimme eteenpäin, ja taas jouduimme "ratikkaan". Nyt olin jo tottuneempi, ja Isomattekin sanoi että hyvä kun tuli vanhanmallinen "ratikka", se kolisee kuulemma vähemmän. Isomatte painoi yhdessä vaihessa nappia ja sanoi taas "saa mennä", kun ovet aukesivat. Lyhyen kävelymatkan päästä tulimme ison rakennuksen pihalle, ja kas, Pikkumatte oli siellä! Lähdimme kävelemään yhdessä kotiin. Tapasimme samanikäisen chiahuahuan, ja taas piti räksyttää.
Olipa seikkailu!